keskiviikko 5. joulukuuta 2012

taas surua

Maanantaina meidän ihanan pupun kunto romahti, aamulla vielä söi innokkaana ja sitten illasta ei enään liikkunut. Mies soitti eläinlääkärille heti tiistai aamuna ja hän käski tulla keskiviikkona. Mutta pupun kunto meni tosi huonoksi joten päätimme viedä sen piikille. En halua kertoa yksityiskohtia sen enempää yritän ne itsekkin unohtaa, sen verran hirveen näköistä oli toisen viimeiset hetket kotona ja eläinlääkärillä.
Syyski selvisi suolitukos, vatsalaukku oli ihan täynnä ja ei päässyt kulkeutuun suolistoon ja tämä aiheutti huonon kunnon. Pupu oli kuivunut päivässä todella paljon vaikka yritin kotona juottaa. Ei auttanut nesteytyst, kipulääkkeet eikä cuplaton tai parafiiniöljy. Halusin raukan päästää kärsimyksistä...ikää oli vasta 1v8kk, joten harmittaa ihan valtavasti että niin nuorena piti kuolla.
Suru on ihan valtava, olen itkenyt koko eilisen päivän niin että aamulla mun silmäluomet oli ihan turvoksissa ja pääkipeä. Tänään taas itkenyt ja koittanut olla miettimättä asiaa. Hirmu ikävä tuli...onneksi meille jäi vielä toinen pupu jota saa rakastaa....

1 kommentti:

  1. Voi ei, osanottoni<3 itsekin menetin vähän aikaa sitten rakkaan koirani, hän eli 15 vuotiaaksi ja suren häntä joka päivä.:(

    VastaaPoista