Jokainen päivä on vaikea. Ei voi elää enään kuin päivä kerrallaa, ei voi miettiä mitäs huomenna tai viikonloppuna...ei ei ei. Yhdestä päivästä selviytyminen on todella vaikeaa.
Olo on hirveä, ikävä....tyhjä olo....miettii vaan että koska tuun taas raskaaksi että tämä olo paranee..
Välillä mun sisällä on sellanen viha ja raivo että tekis mieli hajottaa kaikki paikat tai ihminen joka tulee mua vastaan voi saada turpaan. Sellasena päivänä toivon ettei meille tuu ketään kylään :)
Sitten taas yks kaks on niin masentunut olo ettei päivästä tule mitään....elämän halu on kadoksissa aina välillä...tai oikeestaan vähän joka päivä....
Ootte kokeneet niin ison menetyksen nyt. En voi edes arvata, kuinka pahalta sinusta tuntuu. Oisko sulla ketään ihmistä sun miehen lisäksi, jolle voisit puhua asiasta ihan kasvotusten? Ei saa jäädä yksin pahan olon kanssa.
VastaaPoistaHalauksia sinulle <3.
Vielä helpottaa.
Saman juuri kokeneena tiedän tuskasi. Tsemppiä jaksamiseen ja asian läpikäymiseen! Toivon kovasti, että elämä alkaisi pian tuntumaan taas siltä, että uskaltaisi toivoa uutta ihmettä syntyväksi.
VastaaPoista